tiistai 18. heinäkuuta 2017

200 vuotta Austenia



Kirjoittaessani tätä ulkona jyrähtelee ukkonen ja vettä sekä rakeita tulee kuin saavista kaatamalla. On siis täydellinen sää käpertyä peiton alle hyvän kirjan tai elokuvan äärelle. Tänään on täydellinen päivä syventyä Jane Austenin maailmaan, sillä onhan tänään kulunut 200 vuotta rakastetun kirjailijan kuolemasta. Olen tehnyt aikaisemmin videon, jossa puhuin vähän Austenista ja sen löydätte täältä. Tahdoin kuitenkin kirjoitella Austenista hiukan myös tänne blogin puolelle. Oma Jane Austen innostukseni alkoi ollessani 10-vuotta vanha. Tulin koulusta kotiin ja siskoni oli juuri aloittanut katsomaan vuoden 1995 versiota Ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Kävelin olohuoneeseen kesken ensimmäisen tanssiaiskohtauksen, kiinnostuin samantien ja loppu on historiaa.
Jane Austen eli vuosina 1775 – 1817 eli hän kuoli jo 41 vuotiaana.  Elämänsä aikana Austenilta julkaistiin neljä teosta: Järki ja tunteet (1811), Ylpeys ja enakkoluulo (1813), Kasvattitytön tarina (1814) ja Emma (1815). Kuolemansa jälkeen häneltä on julkaistu vielä kaksi teosta Viisasteleva Sydän (1817) sekä Neito vanhassa linnassa (1817). Kuuden romaanin lisäksi Austenilta on julkaistu myös kirjekokoelmia sekä keskeneräisiä töitä. 1800-luvulla naisten kirjoittamista ei katsottu hyvällä ja monien naiskirjailijoiden tapaan Austen ei julkaissut kirjojaan omalla nimellään vaan peitenimellä "A Lady".


Järki ja tunteet käsittelee sisarusten Elinor ja Marianne Dashwoodin keskinäistä suhdetta, sekä heidän muita ihmissuhteitaan. Ylpeys ja ennakkoluulo on teoksista ehdottomasti kuuluisin ja kertoo Elizabeth Bennetistä sekä hänen perheestä ja Lizzyn suhteesta koppavaan Mr. Darcyyn. Kasvattitytön tarina on teoksista ainoa jota en ole itse lukenut. Se kertoo köyhästä Fannysta, joka lähetetään kasvamaan rikkaiden sukulaisten perheeseen. Emma kertoo Emma Woodhousesta joka on rikas ja hiukan snobimainen nuori tyttö, joka on päättänyt naittaa kaikki tuttavansa, mutta hyvin päättäväinen ettei itse koskaan mene naimisiin. Viisasteleva sydän puolestaan kertoo Annesta joka torjui rakastamansa miehen, sillä miestä ei pidetty tarpeeksi hyvänä hänen perheelleen. Vuosia myöhemmin sama mies palaa Annen elämään rikastuneena kapteenina. Neito vanhassa linnassa oli oikeastaan Austenin ensimmäisenä kirjoitettuja teoksia ja kertoo Catherine Morlandista ja hänen astumisesta seurapiireihin. Northanger Abbey on ennenkaikkea satirisoi aikakauden suosittuja goottilaisia romaaneja.


Monet Austenin kirjat eivät kuitenkaan ole vain rakkaustarinoita kuten monet kuvittelevat vaan satiireja yhteiskunnasta, joka loppujen lopuksi ei ehkä olekaan muuttunut niin paljoa kahdessasadassa vuodessa. Ihmiset ovat yhä ydimmiltään samanlaisia, käyttäytyvät samalla tavalla ja kamppailevat samojen ongelmien kanssa; vaikeat perheenjäsenet, kuka on aito ystävä, mihin heidän varansa riittävät ja löytävätkö he koskaan kumppania? Tämä onkin yksi syistä miksi Austenin kirjat ovat yhä relevantteja kaksisataa vuotta niiden kirjoittamisen jälkeen ja miksi ne koskettavat meitä yhä uudelleen ja uudelleen. Ironian ja rakkaustarinoiden lisäksi kirjat ovat myös täynnä huumoria.

Austenin teokset pysyvät ajankohtaisina ja vaikkei kirjaan olisi tarttunut, on joku Austen adaptio varmasti jokaiselle tuttu. Klassisten suoraan kirjaan perustuvien adaptioiden lisäksi muun muassa hittielokuvat Clueless ja Bridget Jones Diary perustuvat Austenin teoksiin. Moderneja adaptioita ovat lisäksi Youtubessa ilmestyneet Lizzie Bennet Diaries ja Emma Approved. Etenkin ylpeydestä ja ennakkoluulosta löytyy lukemattomia versioita kuten zombie-versio Pride and Prejudice and Zombies, koirien ympärillä pyörivä Unleashing Mr. Darcy, bollywood versio Bride and Prejudice sekä mormoonien yhteiskuntaan sijoittuva Pride and Prejudice a Latter-Day Comedy. Kaikista englantilaisista kirjailijoista ainoastaan Shakespearin teoksia on adaptoitu enemmän kuin Austenin kirjoja.


Jokaiselle löytyy varmasti oma suosikki Austen kirja ja adaptio. Oma suosikkini kirjoista on yleensä juuri se mitä viimeisimpänä olen sattunut lukemaan. Ajattelin ensin sanoa Emman ja Ylpeyden ja ennakkoluulon suosikeiksini, mutta rakastan myös Viisastelevaa sydäntä ja Northanger Abbey on ehkä kaikista hauskin ja koomisin kaikista teoksista. Myös Järki ja tunteet tulee aina olemaan erityinen sillä se oli ensimmäinen lukemani Austen. Jos saisin kuitenkin lukea vain yhtä Austenia loppuelämäni, valitsisin ehkä kuitenkin Emman. Kuten kuvista huomaatte, kirjoista ei myöskään voi koskaan olla liian montaa painosta. Aloin viime vuonna keräilemään noita ylimmän kuvan kangaspäällysteisiä kappaleita. Niiden lisäksi suosikkini on kahdessa alimassa kuvassa mukana oleva Järki ja tunteet, jonka sain englantilaiselta ystävältäni joululahjaksi. Kirja on painettu englannissa vuonna 1968 ja siinä on ihana vanhan kirjan tuntu ja tuoksu. Klassisista adaptioista parhaimmat ovat mielestäni Emma 2009, Ylpeys ja Ennakkoluulo 1995 sekä 2005. Muita suosikkejani ovat edellämainitut Clueless, Bridget Jones Diary, Lizzie Bennet Diaries ja Austenland joka on eräänlainen parodia Austen fanaatikoista ja kirjojen maailmasta. Valehtelisin jos väittäisin etten koskaan tahtoisi astua edes viikoksi Austenin aikakauteen.

Mites te lukijat, löytyykö teidän joukosta ketään Jane Austen faneja?

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Kehonkuva ja itseluottamus


shirt - Jack Wills / trousers - J.Crew / bag - Louis Vuitton / shoes - Michael Kors

Olen jo pitempään tahtonut kirjoittaa itseluottamuksesta ja kehonkuvasta. Alkuperäinen  teksti oli hyvin positiivinen ja keskittyi itseluottamuksen löytämiseen. Itseluottamus on kuitenkin ailahteleva ominaisuus, eikä se ole mitenkään pysyvä tai stabiili. Toisinaan itseluottamuksen voi kadottaa ja toisinaan taas löytää. Tällä hetkellä oma itseluottamukseni kulkee vuoristorataa. Aloitettuani jälleen bloggaamaan, on omaa kehoa tullut katsottua tietokoneen ruudulta tarkemmin kuin pitkään aikaan. Toisinaan ajattelen, että enhän minä nyt tuollaista kuvaa voi blogiin pistää tai tuollaista asua käyttää, kun minähän näytän siinä lihavalta. Toisaalta ajattelen, että mitäs sitten? Mitäs sitten jos joku tuntematon pitää minua lihavan näköisenä? Miksi sillä olisi mitään merkitystä minulle?

Minua on usein elämäni aikana kehuttu itseluottamuksestani, mutta totuus on, ettei sitä aina löydy.  Yleensä paras tapa minulle vahvistaa itseluotttamustani, on tehdä jotain, mihin itseluottamukseni ei tunnu riittävän. Yhtäkkiä huomaankin, että kaikki on ihan okei ja maailma ei olekaan lakannut olemasta. Pukeudun usein vaatteisiin, jotka saavat minut tuntemaan oloni hiukan epävarmaksi, mutta "fake it till you make it" esitän olevani itsevarma. Yleensä juurikin näistä epävarmimmista asuista olenkin saanut kaikista eniten positiivista palautetta ja sitä myötä lisää ja lisää sitä todellista itseluottamusta. En esimerkiksi vielä muutama vuosi sitten olisi koskaan tahtonut käyttää ihonmyötäisiä mekkoja, sillä nehän saavat minut näyttämään lihavalta ja tursuavalta mursulta. Nykyään vetäessäni kotelomekon ylleni, koen oloni aivan yhtä itsevarmaksi kuin Jack Willssin kesämekoissa. Jos joku kokee sen rumaksi tai isokokoisuuteni on jokin suuri ongelma niin se on katsojan silmässä - kuten kauneuskin. Olen aina uskonut, että tärkeintä ei ole se miltä näyttää, vaan se miltä itsestä tuntuu. Tärkeintä ei ole se mitä numeroa vaaka näyttää tai minkä kokoiset housut vetää jalkaansa, vaan se että päästää irti niistä numeroista ja nauttii elämästä juuri sen kokoisena kuin on. Mielestäni itseluottamus on tyylikkäintä mitä ihmiseltä voi löytyä ja mitä vaan päälleen pistää. Kunhan vaatteensa pukee itseluottamuksen kanssa, voi olla varma täyden kympin asusta. 

Ihannevartalo on muuttunut vuosisatojen saatossa, mutta tietyn vartalotyypin ihannointi ei ehkä koskaan ole ollut suurempi ongelma kuin 2000-luvulla, kun meitä ympäröivä maailma on täynnä kuvia ja mainoksia ja lehtiä ja videoita ja lisää ja lisää kuvia ja kehoja. Suurin osa näistä mainoksissa tai muotimaailmassa esiintyvistä henkilöistä ovat kuitenkin pitkiä ja laihoja. Miltä tuntuu katsoa niitä kuvia, kun itse ei ole kumpaakaan? En ollut oikeastaan itsekään sisäistänyt, kuinka tärkeää on esittää erilaisia kroppia sosiaalisessa mediassa, ennen kuin Abercrombie&Fitchin uutiskirje kilahti sähköpostiini. Katsoin suu ammollaan kurvikasta mallia - joka näytti samalta kuin minä. Harmikseni tämä on ollut ainoa kerta kuin olen kyseisen merkin nähnyt kurvikasta mallia käyttävän, mutta se toimi silmiä avaavansa kuvana. Samanaikaisesti Zara julkaisi uuden "love your curves" kampanjansa. Sama Zara jonka housuihin olen viimeksi pystynyt änkemään itseni yläasteella - enkä silloinkaan suurella menestyksellä. En usko Zaran tahtovan minun rakastavan kurvejani, ennen kuin kauppa valmistaa housuja ja jakkuja, joihin minun lantioni ja minun hartiani mahtuvat. Jos kuitenkin voin itse rohkaista ketään pukeutumaan tahtonsa mukaisesti ja rakastamaan kurvejaan blogiani kirjoittamalla, niin se olisi minusta mahtavaa. Niinpä aion julkaista kaikki asukuvani sellaisina kuin ne ovat, näyttäisinpä minkä kokoiselta tahansa.


torstai 13. heinäkuuta 2017

Warner Bros Studio Tour



Tässä teille muutamia kuvia Warner Bros Studio kierrokselta! Olen käynyt studioilla kerran aiemmin vain muutama viikko niiden avautumisen jälkeen, mutta siitä onkin jo useampi vuosi. Oli mukava käydä studioilla uudestaan, nyt kun sinne oli lisättykin paljon uusia osia. Esimerkiksi Hogwarts Express junaa ei aikaisemmalla visiitilläni ollut eikä koko junalaituri osiota, ei kiellettyä metsää, ei huispausta käsittelevää osiota ja Likusteritie neloseen ei ennen päässyt sisään, mutta nyt oli hauska päästä kurkkaamaan sielläkin olohuoneeseen. Suosikkejani olivat uutuudet juna ja kiellettymetsä, sekä tietenkin Tylypahkan pienoismalli ja Rohkelikon common room. 
Mun mielestä studiot ovat ehdoton vierailukohde kaikille Potterin faneille. Harry Potter on mielestäni ehkä mahtavinta mitä ihmiskunnalle on tapahtunut, joten on ihanan nostalgista nähdä kaikki aidot propsit ja vaatteet ja lavasteet ja muut. Kuinkas moni teistä on vieraillut studioilla?

Ps. Osaako joku teistä sanoa miksi osaan noista kuvista tulee isompi väli kuin toisiin?
Edit. Nyt kun tämän julkaisin niin isot välit ovat kadonneet, mutta tuo Hiinokka kuva on kyllä pari milliä kapeampi kuin se todellisuudessa on.. Joutuvatko kaikki muutkin taistelemaan kuvien kanssa bloggerissa joka päivä?

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Ihanat illanistujaiset

Harmittelin keväällä kun en pääsykokeisiin lukiessani ehtinyt viettää synttäreitäni ja stressaantuneena räntäsateessa haaveilin kesäisestä illanvietosta ystävien seurassa ja niinpä kutsuinkin ystäviäni kylään illanviettoon. Meillä kävi todella hyvä tuuri sään kanssa, sillä eilen oli oikein lämmin päivä ja pärjättiinkin pihalla ilta yhteentoista asti. Tarjolla oli tortillaa sekä paria kakkua, keksejä, jäätelöä ja marjoja. Syötiin pitkään ja kunnolla, mutta illan kruunasi tietenkin legendaarinen mölkky-ottelu, jossa kilpailtiin niin heittojen pituudesta huonoimmasta paikasta sekä siitä aktuaalisesta voitosta. En muista koska olisin nauranut niin paljon kuin viimeisimmän vuorokauden aikana, joten ilta oli tosiaan mitä onnistunein! Mikään ei ole niin rentouttavaa kuin hyvien ystävien kanssa naurulla ja ruualla täytetty kesäilta.

Toivottavasti teidän alkuviikko on lähtenyt yhtä hyvin käyntiin!
TallennaTallenna

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Lontoon sekalaisin asu

jacket - Michael Kors / shirt - Jack Wills / trousers - Escada Sport / sunglasses - Gucci / earrings - Kate Spade / bag - Louis Vuitton / shoes - Michael Kors

Tää asu on ikäänkuin eräänlainen pyttipannu-asu. Mulla oli ollut lennolla Lontooseen saapuessa tosi kiva jumpsuit päällä. Siinä vaiheessa kun päästiin hotelliin niin oli kuitenkin sen verta tunkkanen olo, että vaatteidenvaihto tuli tarpeeseen. Pakkaan aina Lontooseen lähtiessä tosi vähän vaatteita mukaan, sillä luotan palaavani kyllä kotiin täydellä laukulla. Nyt olikin tarkoitus kaupoille lähteä. Tahdoin laittaa housut ja paidan, sillä se on vaatteita sovittaessa paljon helpompaa. Nämä olivat oikeastaan ainoat erilliset housut jotka minulla olivat menomatkalla mukana joten ne valikoituivat jalkaan. Paitoja mulla oli kolme, yksi hihaton, yksi iltakäyttöön tarkoitettu ja tämä, joten tämä oli pakko pistää housujen kaveriksi. Itse tykkään käyttää paljon värejä ja valkoista, mutta en mustaa, enkä pidä monogram-pukeutumisesta. Niinpä vähän kismitti tämä mustavalkoisuus. Toisaalta nahkatakki toi siihen väriä, mutta samaan aikaan koin ettei nahkatakki oikein muuhun asuun sovi. Se kuitenkin oli ainoa takki, joka minulla mukana oli, joten sekin meni pakosta päälle. Niinpä tämä asu on koottu ikään kuin vaatteiden rippeistä. Vaikka kaikkia vaatekappaleita erikseen rakastan, niin tämä ei kyllä ole mikään suosikkiasuni. Päätin sen kuitenkin nyt blogiinkin jakaa kerta siitä kuvia otettiin. Ei se sinänsä edes ole niin huonon näköinen, mutta se ei ehkä tuo niin vahvasti omaa persoonallista tyyliäni esille! Tykkään väreistä ja mekoista, kun taas nyt minulla oli housut ja hyvin yksitoikkoinen värimaailma.

Tällä viikolla on kyllä pitänyt kiirettä. Töissä on ollut aikamoista hulinaa, on pitänyt pakata ja siivota ja valmistella vähän mun ens viikon illanistujaisia. Alkuviikosta pitäis sitten taas aikataulut rauhoittua ja toivottavasti ehtisin siinä sitten tekemään enemmän kuin yhden tai kaksi postausta per viikko. Nyt palaan siivoamisen pariin ja toivottelen hyvät viikonloput kaikille!

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kännykkäkuvia Lontoosta

Aina yhtä ihana Carnaby Street, Pride oli myös aika vahvasti näkyvillä Lontoossa!  ❤  Palladium teatterissa oli uus enskari ja sen punaselta matolta ohi kulkiessa bongasin Julian Ovendenin aka Downton Abbeyn Charles Blake! 😍

Taas Piccolinossa syömässä ja oli taas herkullista  ❤  Nyt ehdittiin testaamaan myös Farm Girl Caf'e ja siitä tulossa postausta myöhemmin!

Myöskin pitkään listalla ollut Peggy Porchen Cakes kahvilassa käytiin pikaisesti herkkuhetkellä ja oli niin taivaallista, siitäkin varmaan tulossa lisää kuvia myöhemmin  ❤   Siis tämä räpsy oli pakko laittaa tähän, sillä kuinka esteettinen voi sovituskoppi olla? Tämä sovituskoppi siis Fortnum & Masonin yläkerran tavaratalosta.

Käytiin Warner Bros Studioilla! Kävin studioilla ensimmäistä kertaa muutama viikko niiden avautumisen jälkeen, mutta nyt sinne oli lisätty niin paljon juttuja, että oli kiva käydä uudestaan! Esim. juurikin tätä junaa tai kiellettyä metsää ei ekalla visiitillä siellä ollut. Tämä oli ollut meidän mielessä maaliskuussa kun viimeksi Lontoossa kävin, mutta lippujen varaaminen oli unohtunut. Elli jos luet tätä, niin saan kiittää sun postauksia siitä, että muistin varata liput! 

Meidänhän oli tarkotus mennä Lontooseen Adelen keikalle, mutta kappas kappas lauantaina aamupalalla luettiin sähköpostia ja sieltähän tulikin tieto, että keikka onkin peruttu. Harmittaa kyllä ihan sikana, etenkin kun keväällä meni Bastillenkin keikka ohi kun olin kuumeessa, Ed Sheeranin keikoille en päässyt pääsykokeiden takia ja vaikka kuinka Reading festareille tahtoisin, niin en taida ketään kaveria reissuun saada lähtemään. Ei siis ole mun keikoilla käynti vuosi! Onneksi Adelen viime keväänä näin kahdesti, jos olisin ollut ekaa kertaa hänen keikalleen menossa niin oisi varmasti ollut vielä pahempi isku tuo peruuntuminen. Muutoin oli kuitenkin kiva reissu ja kameralla otettuja kuvia ja asuja on tulossa vähän lisää myös tänne blogin puolelle!


maanantai 3. heinäkuuta 2017

Kehla Stall cafe


Käytiin mun kaverin kanssa kahvilla ja kuvailemassa mun suosikki kahvilassa Kehla Stallcaféssa. Tää on aivan ihana paikka, aina yhtä kotoisa ja kaunis. Kahvila sijaitsee siis yli sata vuotta vanhassa navetassa. Tarjolla on yleensä suolaista piirakkaa, jotain juustokakkua ja leivonnaisia, sekä mahdollisesti lounasta. Kesäisin on ihanaa ihastella kahvilaa ympäröivää kaunista luontoa ja talvisin siellä voi hörppiä glögiä tunnelmallisen takkatulen äärellä. Tällä kertaa tarjolla oli lime-valkosuklaajuustokakkua ja syötiin kaverin kanssa tuommoinen jättipala puoliksi. Lisäksi join mansikka-shamppanja roibos teetä ja se oli niin hyvää! Mun asusta on lisää kuvia Tässä  postauksessa.

Mun piti julkaista tämä teksti ajoitettua jo aikasemmin ja yksi toinenkin postaus piti viime viikolle ajoittaa, mutta ajanpuutteesta ne sitten jäivät. Olin siis viime viikolla Lontoossa ja siitä onkin tulossa muutama postaus!

TallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallenna

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Kesän raikkain mansikka-jogurttikakku!









Mitenkäs teidän juhannukset kuluivat? Itse vietin juhannusta kotona ja töissä, sen kummempia puuhailematta. Tietenkin juhannuksena tehtiin meidän perinteistä juhannuskakkua, jonka ohjeen tulin tänne blogin puolelle jakamaan.

Tarvitset:
pohjaan: 200g digestivekeksejä, 75g voita
täytteeseen: 1 litra (500g) mansikoita, 1,5dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria, 1 rkl sitruunamehua, 6 liivatelehteä, 2rkl marjamehua tai vettä, 250g turkkilaista jogurttia, 2,5dl kermaa

Valmistus:

1. Hienonna keksit esimerkiksi monitoimikoneella tai kaulimella. Sulata voi ja sekoita keksimurun joukkoon. Taputtele seos leivinpaperilla päällystetyn irtovuoan pohjalle. Vuoan voi nostaa jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

2. Soseuta mansikat tehosekoittimessa ja sekoita soseeseen sokerit ja sitruunamehu.

3. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan vähintään 5 minuutiksi ja vatkaa sillä välin kerma vaahdoksi.

4. Kiehauta marjamehu tai vesi. Puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sulata ne kiehuvaan nesteeseen. Sekoita liivateseos ohuena nauhana mansikoiden joukkoon.

5. Sekoita mukaan jogurtti ja kääntele kermavaahto viimeisenä sekaan.

6. Kaada seos tasaiseksi keksipohjan päälle. Kääri kakku muovikelmuun ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli. 

Tämä kakku kannattaa tosiaan valmistaa tarjoilua edeltävänä päivänä, mutta toisinaan jos olen tahtonut kakkua tarjottavan jo saman päivän aikana, niin olen laittanut sen tunniksi tai kahdeksi pakastimeen ja hyvin on hyytynyt, eikä maku lainkaan erilainen. Tämä kakku on jo muutaman vuoden ollut meidän juhannuksen perinne kakku ja niin hyvää se on, että täytyy yleensä valmistaa monta kertaa kesässä. Tämä kakku on niin herkullista ja kepeää, että sitä voisi varmaan yksinään syödä kokonaisen kakun, huhhuh! Tämä ei myöskään ole äklön makea kermakakku, vaan sopivan raikas. Kakun voi koristella vaikkapa tuoreilla mansikoilla ja mintunlehdillä.

Ohje on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien verkkosivuilla vuonna 2012.
TallennaTallenna

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Vaatevarkaissa Vaahteramäellä



dress - Sister Jane / shoes - Calou

Olen puhunut yhdestä suosikkimerkeistäni Sister Janesta jo aikaisemminkin blogin puolella, ja tässä on viimeisin tilaamani ihanuus! Gingham-ruutu on yksi tämän keaän suurimmista trendeistä ja tää on ollut mulle sellainen kuosi, että mitä enemmän sitä nään, sitä enemmän siitä pidän. Ensi alkuun en lainkaan pitänyt ainakaan mustavalkoisesta gingham-ruudusta, mutta nyt alkaa sekin näyttämään aika tyylikkäältä minunkin silmään. Oon katsellut muutamia ihania paitoja siinä kuosissa, mutta toisaalta pelkään, että kunhan trendi väistyy niin kuosikin lakkaa minua miellyttämästä. Tämä mekko on kuitenkin tyyliltään niin mua, että ihastuin siihen jo ennen kuin olin ehtinyt edes mieltymään gingahm-kuosiin. Tässä on mun mielestä ihanaa Astrid Lindgrenin satujen tyyliä ja sopii erinomaisesti ruotsalaisten Calou puukenkien kanssa. Lähettiin kaverini kanssa kuvaamaan tätä asua vielä sopivaan ympäristöön, tästä aivan lemppari kahvilasta on tulossa vielä omaa postausta erikseen, joten pysykää kuulolla! 

Gingham is one of the biggest trends this summer and I wasn't a big fan of the print to begin with, but it's one of those things which - the more you see it the more you like it. Now I think the print is very chic but I'm afraid I might cease to like it when it goes out of fashion so I haven't really dared to buy anything in gingham before this dress. I saw this dress before I even started to like gingham but this dress was so much my own style that I fell in love with it instantly. I think it has some of that Astrid Lindgren stories' essence in it and it goes really well with my Swedish clogs.

TallennaTallenna

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Alkukesän arkikuvia


Näissä maisemissa ei koskaan kyllästy menemään töihin. Ja niin herkullista pullaakin siitä vierestä saa!


Mulla on syvä rakkaussuhde sadevaatteisiin, erityisesti värikkäisiin semmosiin. Sadepäivänä on siis hyvä polkea kauppaan ja katsoa vanhoja piirrettyjä vhs:sältä!  Mulla on tapana kantaa tietokone olkkariin ja datailla Netflixin äärellä...


Mun Girl Gang ♡ Se yksi ja ainoa aurinkoinen vapaapäiväni! Muutama pakollinen ostos.

Tässä teille kakku-kateutta! Ensinnä äitienpäivä kakku, vanhempien synttärikakku ja viimeisessä ei kakkua, mutta sitä kyllä syötiin näissä maisemissa. Siitä lisää ensi viikolla!


Mun kesä on pyörähtänyt käyntiin paljolti niin kuin näissä kuvissa näkyy. Oon ollut enenevässä määrin töissä ja kaikkina paitsi yhtenä vapaapäivänä on tullut kaataen vettä! Vapaat onkin sitten mennyt bloggaillessa, leipoessa ja Netflixiä tuijottaen (onko 20 jaksoa Full Housea päivässä liikaa?) Toivon, että mullekin sattuis niitä aurinkoisia vapaita vähän enemmän.. Muutamia kavereita olen nähnyt, ja viikko sitten käytiin vähän kuvailemassa ja kakuttelemassa viimeisen kuvan maisemissa. Juuri sain siitä kaksi postausta tehtyä ja ne varmaan tulevalla viikolla blogiin ilmestyvät. Yhdet nätit kengätkin ostin ja niistä tahtoisin kuvia, mutta täytyis saada joku niitä ottamaan. 

Mites teidän kesä on lähtenyt käyntiin?